Liite nro 4


Uudenvuodenaatto 1998-1999 (Ote kenttäpäiväkirjasta)


Astuin sisään keskustassa sijaitsevaan isoon yhteisasuntoon illalla, joskus kymmenen jälkeen. Keittiössä poltettiin tupakkaa ja siellä ilmapiiri muistutti minkä tahansa kotibileiden tunnelmaa. Joillain oli viiniä, vallitsi vilkas puheensorina. Parisenkymmentä ihmistä. Yleisesti ottaen kaikki näyttivät hyvin nuorilta ja kilteiltä. Illan mittaan sain tietää, että suurin osa oli talouden tai tekniikan korkeakouluopiskelijoita. Tuttavani ja hänen kaksi ystäväänsä antoivat eteisessä jollekin pojalle pari seteliä, jotka tämä työnsi taskuunsa. Poika kaivoi heille hymyillen taskunsa pohjalta pienen muovipussin, jossa oli kolme osittain murentunutta harmaata pyöreää tablettia, joissa oli tähtikuvia keskellä - ne olivat ekstaasia. Jännittynein ilmein kolmikko vetäytyi vessaan. Eteisessä törmäsin myös yhteen isännistä, joka puhui hyvin avoimesti ja melkeinpä tauotta. Hän kertoi olevansa “nousuissa” ja ilmaisi huolestuneisuutensa kyvystään ottaa vieraita vastaan. Yhdessä huoneista soi tanssimusiikki, pari poikaa tanssi energisesti. Kolmikko tuli ulos vessasta ja asettui yhteen huoneista muutaman muun kanssa. He istuivat sohvalla katsellen toisiaan silmiin, ollen etupäässä hiljaa, ainoastaan jutellen hiljakseen silloin tällöin. Jollain oli iso vesipullo, joka kiersi kehässä. Kokemattomimmat olivat hiukan hermostuneita. Pikkuhiljaa seurue alkoi rentoutua ja elävöityä, juteltiin vilkkaasti ja noustiin tanssimaan. Keittiöstä alkoi kuulua yhä voimakkaampi seurustelun ääni. Alettiin miettiä, minne tanssiklubille mentäisiin. Tuttavani ja viisi muuta päättivät lähteä eräälle pienelle klubille. Muut menivät muualle, kaikki tahoilleen. Joku tyttö nauroi eteisessä, koska “oli niin sekaisin, ettei kyennyt millään etsimään kenkiään.”

Yökerho oli pieni ja valaistus sininen. Ihmisiä ei ollut paljon. Jokainen liikkui itsekseen ympäri klubia ja kävi aina välillä tanssimassa. Ostettiin jäävettä, joku myös yhden tai kaksi siideriä. Klubi täyttyi hiljakseen ja kaikki vaikuttivat olevan energisiä, liikkuivat ympäriinsä, tanssivat, joivat vettä ja tunsivat paljon ihmisiä, joiden kanssa vaihtoivat joskus muutaman sanan. Vessaan meni usein seurue kerrallaan. Yksi mukanamme olleista tytöistä kuvaili minulle olotilaansa: Tanssiessa liikkeet tulevat itsestään, musiikki liikuttaa sinua. Ja kaikkien välillä on tosi hellä suhde, ei yhtään seksuaalinen kundienkaan kanssa, vaan kaverillinen - ihan erilainen kuin kännissä. Kaikki tapahtuu silmien välityksellä, tietää heti, mitä toinen haluaa ja tietää, kuka on myös ottanut ekstaasia - sen näkee silmistä.

Eräällä toisella seurueemme tytöistä oli jonkinlainen lievä paniikki. Hänellä oli muistissa huono ekstaasikokemus, jonka aikana hän oli pelännyt kuolevansa ja hän pelkäsi sen toistumista. Hän ei uskaltanut tanssia, tuskin edes liikkua, koska pelkäsi, ettei hallitse aineen vaikutusta. Hän vain seisoi ja joi vettä. Muut kävivät aina välillä rauhoittelemassa häntä. Myöhemmin - kun vaikutus oli mennyt suurimmalta osalta ohi - tyttö rentoutui.

Illan viimeisinä tunteina tunnelma klubilla oli todella lämmin. Kaikki tanssivat, hymyilivät toisilleen ja katsoivat toisiaan silmiin. Musiikin huippukohdissa huudahdeltiin innostuneesti ja kannustettiin dj:tä. Minulle tuli tilanteesta mieleen lapsuus, kun kaikki on hyvin ja turvallista ja ollaan vielä aseksuaalisia ja “viattomia”; mitään ei tarvitse yrittää, voi vain olla iloinen ja tanssia - yhdessä muiden lasten kanssa.

Klubin suljettua menimme takaisin asuntoon, jossa alkuilta oli vietetty. Myös muut palailivat sinne, kertoivat, missä olivat olleet ja millainen ilta oli ollut. Seuraavaksi lähdettäisiin yöbileisiin - eli raveihin, jotka alkaisivat vasta klo 05. Tunti kului lepäillessä. Istuttiin sohvilla ja lojuttiin sängyillä. Jotkut venyttelivät jalkalihaksiaan ja joku söi mysliä. Eräs tyttö kertoi tilanneensa taksin, jota sitten odoteltiin muutama minuutti alakerrassa kunnes todettiin, että tilaaja “on aivan kuoseissa1”, naurettiin ja lähdettiin kävelemään kohti raveja. Kun saavuimme paikalle, ovet olivat vielä suljetut. Ulkopuolelle oli kerääntynyt paljon ihmisiä, arviolta 18-30-vuotiaita. Siistiä pukeutumista. Rauhallista juttelua. Moni tapasi tuttujaan. Sitten ovet avautuivat ja päästiin sisään. Sisällä tunnelma oli mystinen, oli aivan hämärää, vain erilaiset hohtavat, ilmassa leijuvat koristeet, kiemurteleva savu ja sähköiset valot näkyivät. Oli monta erillistä tilaa, joissa soi kussakin oma musiikkityylinsä, joka oli yleisesti ottaen paljon lujemmalla sekä vaikuttavampaa ja energisempää kuin tanssiklubeilla tavallisesti. Suurin osa aamuyöstä kului tanssiessa. Tanssityyli oli yksinkertainen - erityisen hienoja askelkuvioita ei näkynyt.

Muutama seurueemme jäsen etsi ihmistä, jolta voisi ostaa lisää ekstaasia ja “saada uudet nousut”. Välillä istuskeltiin “jumittamassa”, juomassa paikalla myytäviä energiajuomia ja tapaamassa tuttuja. Raveihin tuli koko ajan lisää ihmisiä, myöhemmin myös vanhempia yöelämän tuttuja kasvoja, joita en ollut nähnyt muualla vuosiin. Moni oli myös selkeästi humalassa ja joillain oli mukana oma pullo. Yhdeksältä aamulla lähdin kotiin nukkumaan jättäen seurueemme tanssimaan. Päällimmäiseksi jäi mieleen se, että mitään ei ollut tapahtunut. Oltiin vain tanssittu. Seuraavana päivänä kuulin, kuinka paljon kukakin oli päätynyt ottamaan ekstaasia ja kuinka myöhään kukakin oli jatkanut - suurin osa seuraavaan keskipäivään asti.


1 (Voimakkaasti) päihteen vaikutuksen alaisena.